perjantai 29. lokakuuta 2010

Sopeutuvuus

Päivi Räsänen toivoisi että Suomeen valikoitaisiin ensisijaisesti vainottuja kristittyjä pakolaisia, sillä hänen mielestään vainotut kristityt sopeutuisivat hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja yhteisöön.
Valtaosa suomalaisista on maallistuneita tapaluterilaisia, jotka poikkeavat hyvin vähän agnostikoista ja ateisteista. En näe miten ihmiset, jotka ovat valmiita kuolemaan uskontonsa vuoksi, sopeutuisivat kulttuuriimme paremmin kuin muutkaan ääriuskonnolliset ryhmät.

tiistai 26. lokakuuta 2010

perjantai 22. lokakuuta 2010

Parasta ennen 2002?

Puolet 1. vuosiluokan opiskelijoista tiesivät että Suomen entinen rahayksikkö oli markka. Miksi joku, joka ei mahdollisesti vielä edes ollut syntynyt kun euroon siirryttiin, tietäisi mikä on markka? Ensimmäisellä Suomen historiaa käsittelevällä kurssilla varmasti selviää sekin. Myös huikea 239 osallistujan otanta antaa arvoa tälle tutkimukselle.

torstai 21. lokakuuta 2010

Ristiriitaista

Nokian tulos parani ja kurssi lähti nousuun. Nokia vähentää 750, 800 tai 850 työntekijää Suomessa. Nokian liikevoitto pieneni (vai oliko se sittenkin kasvoi). Voin vain kuvitella mitä uutistoimituksissa on tapahtunut viimeisen puolen tunnin aikana...

Holistinen kanta

Herra Fryckman on selkeästi mies sanojensa takana ja kieltää Raamatun osittelemisen. Voimme siis odottaa häneltä aloitteita joilla korjataan Suomen valtion ja luterilaisen kirkon sairaalloinen maallistuminen ja johdatetaan kansa jälleen kristillisten arvojen äärelle. Mistä ensimmäinen askel? Orjuus vai näkövikaisten pappien kivittäminen?

Tahra imagossa

Prinsessa Madeleine julkesi tupakoida julkisesti. Nyt on vähintään koko imago pilalla. Sietäisi tulla erotetuksi kuningasperheestä ja iskeä muutaman miljardin kruunun sakot, oppisipahan olemaan. Muissa aiheissamme tänään, Tanskan prinsessa Mary kävi WC:ssä; tietojemme mukaan julkinen inhimillisyyden osoitus on kiristänyt paparazzien ja prinsessan välejä.

Päättämättömyys

Yhdysvaltain liittovaltion valitustuomioistuin työnsi homot takaisin kaappiin. Päätös ei yllättänyt varmaankaan ketään, onhan "one nation under God" jo surullisen kuuluisa tasa-arvokysymyksissä. Jännittävämmäksi kysymykseksi mielestäni nousee, miksi kukaan haluaisi palvella Yhdysvaltain armeijassa.

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Laupias samarialainen

Päivi Räsänen on iloinen että hänellä on perhe ja puoliso tukena vaikeana aikana. Siitä huolimatta hän haluaa kieltää muilta oikeuden samaan tukeen. Kuinka ihana ja epäitsekäs ihminen hän onkaan.

Maksa laadusta

Hintoja on painetta nostaa mutta laatua ei? Kannattaisiko keskittyä edes näön vuoksi ensin laatuun. Hintoja voi nostaa sitten kun palvelutaso on parantunut.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Irrationaali ratkaisu

Järjestö maksaa steriloinnin, vetoaa tarjoavansa mahdollisuuden ehkäisyyn ja syyttää äärimmäisyyksiin viemisestä. Kannattaisiko tarjota steriloinnin sijaan kondomeja, jolloin myös sukupuolitautien leviäminen estettäisiin? Ei olisi ehkä niin äärimmäistä.

Ex nihilo

Useat sivustot ovat uutisoineet Felix Abban vetäneen pois markkinoilta sinappikurkkusalaattia elintarviketurvallisuusviraston huomautettua että pakkausmerkinnöistä puuttuu maininta sinapista. Käsitykseni sinappiallergiasta/sinapille yliherkkyydestä on että se johtuu juurikin sinapinsiemenistä, jotka kyllä on mainittu pakkausselosteessa.

Sen sijaan olisin närkästynyt jos huomaisin ettei ostamassani sinappikurkkusalaatissa olisikaan sinappia.

(Huom. tämän tekstin ei ole tarkoitus vähätellä elintarviketurvallisuusviraston toimintaa, säädöksistä on pidettävä kiinni.)

Siiamilaiset kaksoset

Pääministerimme on haastattelussa ilmaissut että uskonto ja politiikka eivät kuulu yhteen. Olen ehdottomasti samaa mieltä, se minkä hän kuitenkin jätti mainitsematta on että niin kauan kuin valtio ja uskonto on liitetty yhteen, ei ole täysin mahdollista erottaa niitä kahta. Olisiko yhteiskunta kehittynyt jo niin pitkälle, että olisi aika erottaa valtio kirkosta?

Omituisia vaikutusmahdollisuuksia

Kaleva uutisoi verkkoliitteessään, alun perin absoluuttisesti otsikoituna "Kirkosta eroaminen vie vaikuttamisen mahdollisuuksia" (lähde), kuinka kirkosta eroaminen "saattaa tietää takapakkia homoseksuaalien oikeuksille".
Luettuani jutun, jäi kaivelemaan, että millainen asiantuntija-arvo on Laura Kangaksen mielipiteellä asiaan. Uutisessa ei mainittu hänelle mitään ammattia, joten ilmeisesti hän on opiskelija. Jos hän opiskelisi jotain asiaan olennaisesti liittyvää, voisin kuvitella että se olisi mainittu. Voinko siis itsekin kirjoittaa lehtijutun haastattelemalla jotakuta kaduntallaajaa ja esittää hänen mielipiteensä kuin hän olisi asiantuntija?

Toinen asia joka hieman jää epäselväksi on miksi homoseksuaalien oikeudet olisivat kirkosta riippuvaisia. Toki Suomen evankelisluterilaisella seurakunnalla on oikeus kieltäytyä heitä kirkossa vihkimästä, mutta oman rajoittuneen näkemykseni mukaisesti aika harva homoseksuaali on erityisemmin kirkkohäitä toivonutkaan. Noh, ehkä toimittajalla meni hieman sanat sekaisin, niin jos nyt lasketaan sitten kirkkohäät "oikeuksiksi". Tähän mennessä eronneet noin 27000 jäsentä ovat noin 0,6 % koko kirkon jäsenluvusta (4449516 vuoden 2009 lopussa, lähde). Seurakuntavaaleissa saavat äänestää yli 16-vuotiaat seurakunnan jäsenet (lähde) ja seurakuntavaaleissa on perinteisesti ollut surkean alhainen äänestysprosentti (vuonna 2006 14,5 %, lähde), ja varsinainen äänimäärä noin 470000 (lähde). Jos nyt oletetaan että a) kaikki eronneet olisivat äänivaltaisia vaaleissa, b) kaikki eronneet olisivat samaa mieltä asiasta, c) kaikki eronneet äänestäisivät ja d) nukkuvat konservatiivit eivät olisi heränneet mediamyllytyksen vuoksi äänestämään, heidän osuutensa olisi noin 5,7 %. Ja kyllähän se 5,7 % on huomattava äänimäärä, mutta pitää muistaa että ehdot b, c ja d eivät toteudu.

Sitäpaitsi, ainoa tapa jolla seurakunta ei menetä tuntuvaa jäsenmäärää (ja tuntuvan jäsenmäärän verotuloja) on olla ottamatta virallista kantaa suuntaan tai toiseen. Siinä se on onnistunut suorastaan ihailtavan pitkään, ehkäpä median kiinnostuksen vähitellen lopahtaessa he voivat lykätä päätöstä seuraavat 4 vuotta, jolloin joku taas muistaa, että tästä piti keskustella.